Optikko vai silmälääkäri?

Optikko tekee näkötutkimuksia ja sovittaa silmä- ja piilolaseja. Optikon tekemä näöntarkastus sopii henkilöille, joiden silmät ovat terveet. Mikäli epäilet silmäsairautta, varaa aika silmälääkärille.

Silmälääkäri on erikoislääkäri, joka silmä- ja piilolasien määräämisen lisäksi diagnosoi ja hoitaa silmän ja näköjärjestelmän sairauksia ja vammoja. Terveenkin on hyvä käydä silloin tällöin silmälääkärillä, mutta aika kannattaa varata viimeistään ikänäön alkaessa vaivata. Mikäli suvussa esiintyy silmäsairauksia, silmälääkärin tarkastuksessa on hyvä käydä jo aiemmin. Myös silmäleikkauksissa olleiden, silmäsairaudesta kärsivien sekä alle 8-vuotiaiden lasten kannattaa suunnata suoraan silmälääkärille.

Yleisimmistä silmäsairauksista ja niiden hoidosta

Glaukooma eli silmänpainetauti on sairaus, jossa tavallisesti liian korkea silmänpaine aiheuttaa näköhermovaurion. Glaukooma etenee hitaasti, ja sen pystyy havaitsemaan itse yleensä vasta silloin, kun näkö on jo ehtinyt vaurioitua pysyvästi. Glaukoomaa esiintyy erityisen paljon yli 45-vuotiailla. Kohonneen silmänpaineen ohella näköhermonpään verenkierron häiriöt ja tukirakenteen perinnöllinen heikkous altistavat glaukoomalle. Glaukoomaa hoidetaan lääkkeillä, laserilla ja leikkauksilla. Lisäksi silmät tulee suojata kirkkailta valoilta, ja myös nopeita vaihteluja hämärästä valoon tulee välttää.

Säännöllisillä silmälääkärikäynneillä voi varmistaa, että glaukooma havaitaan ajoissa, ja hoito voidaan aloittaa jo ennen näön heikkenemistä. Kaikki tutkimukset (näöntarkastus, silmänpaineen mittaaminen, silmänpohjakuvat sekä silmänpohjan, kammiokulman ja näkökentän tutkimukset) ovat kivuttomia ja nopeita.

Harmaakaihi aiheutuu mykiön samenemisesta. Sitä ei voi ennaltaehkäistä, ja ainoa hoitomuoto on leikkaus. Harmaakaihi voidaan leikata joko julkisella puolella tai yksityisklinikalla. Julkisessa sairaalassa hinta on edullinen, mutta jonotusaika on yleensä pitkä, ja monissa kaupungeissa jonoon pääsee vasta näön ollessa huono. Yksityisiä klinikoita on suurimmissa kaupungeissa. Leikkauksen hinta on selvästi julkista puolta korkeampi, vaikkakin Kela korvaa siitä osan. Leikkaukseen pääsee kuitenkin nopeasti.

Taittovirheitä on olemassa useanlaisia. Likitaitteinen silmä ei näe kauas, pitkätaitteinen taasen lähelle. Hajataitteinen silmä näkee suorat linjat terävinä poikkisuorien linjojen hämärtyessä tai päinvastoin, eli kohteeseen saattaa tulla ylimääräinen varjo. Likitaittoa korjataan miinus-, pitkätaittoa plus- ja hajataittoa sylinterilinsseillä.

Refraktiivinen eli taittovirhekirurgia

Refraktiivisella kirurgialla tarkoitetaan taittovirheitä korjaavaa kirurgiaa: silmien laserleikkauksia, sarveiskalvon viiltämistä ja silmänsisäisiä linssejä. Tavoitteena on yleensä päästä eroon silmälaseista. Toisinaan leikkauksia tehdään myös ammatillisista syistä: joissakin ammateissa on vaatimuksena tietty miniminäöntarkkuus ilman silmälaseja.

Taittovirheitä kannattaa korjata kirurgisesti vasta, kun taittovirheen lisääntyminen on pysähtynyt. Tavallisesti tämä tapahtuu noin 20 vuoden iässä. Leikkaus edellyttää esitutkimusta, jossa varmistetaan soveltuvuus leikkaukseen. Leikkausmenetelmiä on useita. Laserleikkauksia tehdään esimerkiksi seuraavissa sairaaloissa:

• Eiran sairaala (Helsinki)
• EyeKarelia (Lappeenranta)
• Lauttasaaren Silmälääkärikeskus (Helsinki)
• Medilaser (Espoo, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vantaa)
• Mehiläinen (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Tampere, Vaasa)
• Silmäaseman Silmäsairaalat (Espoo, Helsinki, Joensuu, Kouvola, Kuopio, Rovaniemi, Turku, Vantaa)
• Terveystalo (Helsinki, Oulu, Tampere)
• Turun Silmäexpertit
• Turun Silmälaser